Tarkoituksenani ei ole käyttää tätä blogia henkilökohtaisuuksiin. Tällä kertaa teen pienen poikkeuksen ja nimeän erään henkilön, ja valtakunnallisen lehden, joiden isolle yleisölle aika edesvastuuttomasti julkaisemia juttuja olen päivitellyt suuresti. Mietin tämänkin tekstin kirjoittamista tarkkaan ja perehdyin Kari Huhdan (Helsingin Sanomat) kirjoittamiin muihin materiaaleihin ennen kuin päädyin istumaan tähän koneen äärelle.
Lainaan tähän alkuun muutamia lausumia, joita Kari on antanut haastattelussa vuonna 2004 ”Kumppani”-lehdelle.
Ensimmäinen lainaus: ”Suomalaisten toimittajien ammattitaito on Huhdan mielestä parantunut kymmenessä vuodessa paljon, vaikka itsekritiikissä ja kritiikinsietokyvyssä onkin vielä kasvunvaraa.” Toivon Karin sisällyttäneensä itsensäkin tähän lauseeseen, koska pyrin tämän foorumin avulla antamaan Karille reilua palautetta.
Toinen lainaus: ”Toimittajilla on taipumus uskoa siihen, että teksti heijastaa niitä vilpittömiä aikomuksia, joita juttua tehdessä on ollut.” Toivon Karin jossain sopivassa välin valaisevan tällaiselle Helsingin Sanomien vakituiselle tilaajalle, ja muillekin lukijoille, mitkä ovat ne vilpittömät aikomukset, joita hänen viimeisin kirjoituksensa Hesarissa (”Lupa Tappaa”) heijastaa?
Tämä Helsinki Pravdan, Anteeksi Sanomien, viimeaikainen kirjoittelu Afganistanista ja suomalaisesta rauhanturvaamisesta ylipäätään on ollut enenevissä määrin vahvasti puolueellista ja nyt jopa asiavirheitä sisältävää. Tämä parin viikon takainen Sunnuntai Hesarin kirjoitus ”Lupa tappaa”, jossa käsiteltiin suomalaisen rauhanturvaamisen historiaa ja nykytilaa sisälsi ensinnäkin niin pahoja asiavirheitä, ja toisaalta myös asenteellista tarkoitushakuisuutta, että kirjoitan nyt pienen täsmennyksen artikkeliin.
Ensinnäkin. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat olleet jo -70 luvulla Kyproksella tulitaisteluissa, joissa suomalaisia on haavoittunut pahasti. Jo silloin Suomalaiset ampuivat takaisin, sen minkä ehtivät! 1980 -luvulla Libanonissa käytiin myös runsasta kansainvälistä ampumakilpailua, johon suomalaisetkin ottivat osaa. Nämä eivät ole mitään hevosmiesten supajuttuja, vaan ihan netistä löytyy pienellä etsimisellä mm. kuvia vakavasti loukkaantuneista suomalaisista sotilaista.
Toiseksi. Nykylainsäädännön mukaan suomalainen rauhanturvaaja (käytän tätä termiä, koska rauhaanpakottajaa tai kriisinhallitsijaa ei vielä ole virallisesti olemassa…) noudattaa Suomen Lakia. Siis KAIKKIA sen osia. Mukaan lukien Rikoslain 4 luvun 4:ttä pykälää (Hätävarjelu). Tätä vastuuvapautuspykälää käytetään jokaiseen suomen kansalaiseen tasapuolisesti. Miksi Kari ei sitten kirjoittanut juttua aiheesta ”Peruskoulun talonmiehellä lupa tappaa oppilaita”? En tiedä.. Mutta em. vastuuvapautuspykälän mukaan peruskoulun X talonmiehellä on tietyssä tilanteessa oikeus käyttää jopa kuolettavaa voimaa, jos joku vaarantaa siellä useamman ihmisen henkeä. Siis ihan samalla perusteella kuin suomalainen rauhanturvaaja käyttää tarvittavaa voimaa (niin Balkanilla kuin Afrikassa ja myös Afganistanissa) sellaisessa tilanteessa, jossa ihmishenkiä on vaarassa.
Kolmanneksi. Minua ei vaivaa se, että Kari tuntuu kirjoitustensa perusteella vahvasti kommunistilta. Mutta Karin (kuten monien muidenkin) olisi ehkä hyvä muistaa, että heillä on tänä päivänä oikeus olla juuri sitä mieltä mitä ovat, koska Suomen sodissa taisteli suomalaisten rinnalla usean eri kansallisuuden vapaaehtoisia. En ala käymään historiaa läpi, mutta ilman ulkomailta -40 luvulla saatua apua, meillä ei olisi ihan näin paljon valinnan vapautta tänä päivänä!
ME (Suomalaiset rauhanturvaajat) olemme kaikki vapaaehtoisia. Suurin osa meistä on itse asiassa soittanut Kriisinhallintakeskuksen sihteereille ja suorastaan ”ruinannut” mahdollisuutta päästä keikalle! Meille maksetaan Suomen mittapuun mukaan erittäin hyvin. Meistä jokainen tietää täysin riskit joita tässä työssä ottaa. Täältä pääsee kotiin HETI kun alkaa tuntua siltä, ettei työ kiinnosta / se on liian vaarallista.
Samoja ”etuja” (palkka / ”poispääsy”) ei valitettavasti ole tarjolla Afganistanilaisille miehille, jotka taistelevat itsenäisen kotimaansa puolesta. Maan jossa heidän vaimonsa voisi käydä töissä, tyttärensä opiskella ja jossa heidän naimattomien sisariensa ei tarvitsisi pelätä kivitystä, kun ovat sattuneet VAIN katsomaan jotain perheen ulkopuolista miestä… Tätä ”normaalia” maailmanjärjestystä vastustaa eräs maailman raaimmista terroristiorganisaatioista. Organisaatio jota yritämme porukalla saada kuriin täällä. Sen lisäksi yritämme päivittäin, omalla esimerkillämme, luoda uskoa paikallisiin siitä, että ”kyllä se aurinko paistaa risukasaankin”.. Pienenä sivuhommana autamme mm. YK:n ja Punaisen ristin eri järjestöjä (Pakolais- ja Lastenoikeus järjestöt yms.yms.) toimimaan tällä alueella, jossa heidän toimintaa yrittää vaikeuttaa em. organisaatio sekä rikolliset, jotka ovat tottuneet tienaamaan rahansa maailman suurimman oopium tuotannon voitoista.
Ai niin.. Kari, sinun kirjoitusten (ja muiden vastaavien) takia joudun em. paineiden ”ristitulessa” selittämään omaisilleni miksi haluan tehdä tätä työtä, ja miksi koen sen tekemisen todella tärkeäksi.. Jossain määrin jopa itseäni tärkeämmäksi. Minä EN kanna suomen lippua asetakkini hihassa, sillä ajatuksella, että ”jos tämä käy vaaralliseksi, niin me lähdetään kotiin” tai ”hoidetaan me vain näitä helppoja auringonotto juttuja täällä”… Tiedostan myös sen, että tämä on vaarallista aluetta. TIEDÄN useimpien kollegoideni olevan kanssani samaa mieltä! Täältä kun ei voi tuoda sitä verovapaata autoa tms. kivaa, niin motivaatio täytyy löytyä muualta..
Kysyisin nyt kaikilta niiltä jotka ”vastustaa” suomalaisten rauhanturvaajien työtä täällä maailman kriisipesäkkeissä;
Miten tämä työ pitäisi hoitaa ja kuka sen tekisi paremmin kuin me?
Tarkoitan edellä olevalla juuri sitä työtä jota me suomalaiset teemme, osana kansainvälistä operaatiota!
Lainaan tähän loppuun erään entisen esimieheni lausetta: ”Jos sinulla ei ole esittää parempaa ratkaisua, pidä turpasi kiinni”. JOS jollakin on parempi ratkaisu tähän tilanteeseen, kuulen sen mielelläni.
Poikanne maailmalla...
”Puolustamme itsenäisyyttämme Suomessa, etujamme Euroopassa ja arvojamme koko maailmassa…”
maanantai 31. elokuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)